Keltaista viivaa ei taida olla kohdalla ja sekös riittää luvaksi lähteä. Kimi sompaa koslansa ohitukseen ja painaa tallaa. Näyttääkin olevan ihan täysperävaunullinen. Vielä olisi vähän sivuutettavaa, kun kaarteessa muutaman sadan metrin päässä tulee joku tollo vastaan. Räikkönen yrittää survoa kaasupolkimen konehuoneeseen ja nytkyttää yläkropallaan enemmän kiihtyvyyttä.
Tollo ohjaa tien laitaan. Pysyy päällysteellä.
Tollo rätkäisee pitkät päälle. Ei häikäise. Sen verran valoisaa vielä.
Tollon kulkupelin keula niiaa jarrutuksessa.
Rahtari töräyttää töötillä pitkän fanfaarin. Sekin hiljentää ja väistää rekallaan.
Tollo heristää kohdalla nyrkkiä. Keskisormi säädyllisesti kämmenessä.
Kake livahtaa omalle puolelleen tollon keulan editse. "Ei ees tiukkaa teheny!"
No ei tehnyt niin. Ja se taisi johtua enempi rekkakuskista ja tollosta, joka sattumoisin olin minä, kyydissä puoliso ja novascotiannoutaja (eli tolleri, eli tollo) matkalla pohjoiseen. Ei olisi tarvinnut kuin suomalaiseen tapaan selailla ajaessa somekännykkää ja olisi Pyhätunturin ruska jäänyt näkemättä, nyt ja aina. Silloin oltaisiin takuulla otettu yhteen puskuri puskuria vasten. Veikkaan, että jo huonosti ajoitettu radiokanavien selailu olisi johtanut vähintään penkalle.
Kun koittaa pähkiä miksi joku lähtee tuohon malliin ohittamaan, tulee muutamakin syy mieleen. Ajurilla voi mukamas olla kiire. Rattia saattaa vääntää tuore ajokortillinen, jonka tilannearviointikyky ontuu kokemattomuuttaan. Tai sitten kyseessä on yksinkertaisesti vaan tyhmä kuski. Mahdollisesti joku tai jotkut noista osuu, mutta käsitykseni mukaan perimmäinen syy liikennesikailuun on aika usein itsekkyys.
Tuo nykyajalle ominainen vitsaus on sokeutta nähdä miten omat toilailut vaikuttavat muihin. Tai jos näkee, ei paljon paina. Käytetään nyt asianomaisista leikkisästi nimitystä Itsekäs KP.
Harmittomimmillaan ilmiön voi bongata kaupan hyllyvälissä. Sen Itsekäs KP keksipaketteja hipelöidessään tukkii perusteellisesti ostoskärryillään. Pahimmillaan Itsekäs KP on liikenteessä, jossa hän voi aiheuttaa nokkakolarin ja muutamat hautajaiset. Välimuodoista tulee mieleen tiukka syöksy moottoritien rampilta yli yhden kaistan suoraan toiselle, jossa joku joutuu Itsekkään KP:n tähden hidastamaan.
Periaatteessa vaaraton ohituskin menee Itsekkään KP:n syntisäkkiin, mikäli vastaantulija joko äärivarovaisuuttaan tai kohteliaisuuttaan vähentää vauhtiaan. Itsekäs KP passaa auton rattiin kuin Pösön pölykapselit Volvon vanteisiin. Toimiihan se tavallaan, muttei oikein tunnu hyvältä.
Näin soimatessani en väitä, että omakaan kylki loppupeleissä olisi kyllin puhdas kovin ponnekkaaseen ensimmäisen kiven heittoon. Korostan kuitenkin keskisormen olleen kämmenessä.
Onneksi tämän tapauksen voi sulkea mukaillen vanhaa sananlaskua. Loppu hyvin, loppu hyvin.
(Julkaistu alun perin Apulaissheriffi-blogissa 1.10.2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti